Hyoho Niten
Ichi Ryu
Kenjutsu
Hontai Yoshin
Ryu Jujutsu
Tenshinsho-den
Katori Shinto

Ryu
Ryū Kyū
Kobujutsu Hōzon Shinko Kai
Daito Ryu
Aiki Jujutsu
Takumakai
Suio Ryu
Iaikenpo


Koryu.fi

Jigen ryu heiho kenjutsu

Jigen ryu:n perustaja oli Togo Bizen no Kami Tobei Chui.

Chui syntyi Kagoshiman kaupungissa 1561 isänsä Setoguchi Shigetamen kolmantena poikana. Tuohon aikaan Satsuman samuraiden piti harjoitella Taisha ryu kenjutsua. Chui aloitti harjoittelunsa Taisha ryu:ssa seitsemänvuotiaana. Kerrotaan että jo 13 vuotiaana hän tappoi varkaan Tantolla (veitsi). Chui oli kahdeksantoistavuotias kun hän osallistui ensimmäiseen taisteluunsa, Mimigawassa vastassa heillä oli Otome klaani Bungon läänistä. Täyttäessään 20 vuotta hän sai Taisha ryu:n Menkyo kaiden arvon (osaa koulukunnan kaikki opit)

Chui kiinnostui kultasepän ja lakkaajan töistä ja seurasi herraansa Shimazu Yoshihisaa tuon ajan pääkaupunkiin Kiotoon vuonna 1588 saadakseen oppia näissä Goto suvulta. Chui oli kuitenkin edelleen kiinnostunut myös taistelutaidoista siinä missä käsitöistäkin. Ollessaan Kiotossa hänet esiteltiin budhalaismunkki Zenkichille joka asui Tenneiji Soto Zen temppelissä. Zenkichi oli ekspertti Tenshinsho Jigen ryu miekkakoulussa. Myöhemmin Zenkichi otti Chuin oppiinsa. Chui opiskeli Zenkichin alaisuudessa puolivuotta, palaten tämän jälkeen Kokubuun Kagoshimaan. Tenshinsho Jigen ryu:n tekniikoiden lisäksi Chui oli saanut Zenkichiltä myös paljon esoteerisia kirjoituksia miekkailusta. Chui harjoitteli yksin kolme vuotta, lyöden persikkapuita puumiekallaan. Silloin kun hän piti taukoa harjoittelusta, hän opiskeli Zenkichiltä saamiaan tekstejä.

Alkoi levitä huhu, jonka mukaan Chui harjoitteli uutta miekkakoulua, 1604 Satsuman uusi Daimio (lääninherra) Shimizu Iehisa järjesti kaksintaistelun Chuin ja Taisha ryu:n pääopettajan välille.

Chui voitti ottelun ja sai maatilan läheltä Tsurumarun linnaa joka sijaitsi Kagoshimassa, sekä arvokkaan kodachin (lyhyt miekka). Shimazu Iehisa päätti että Chuin tyylistä tulisi satsuman samuraiden miekkailun perusta. Nimen koululle keksi Minaminoura bunshi niminen munkki Dairyujin-temppelistä. Jigen tarkoittaa 'ilmeistä, selvää'. Tämä piti ääntämisen samana kuin Senkichin koulussa, mutta kirjoitus merkit olivat erilaisia, ne otettiin uusista kiinalaisista merkeistä Kannon Sutrasta (armon budhan rukous)

Chui selvisi yli 40 kaksintaistelusta elämänsä aikana. Hän myös kirjoitti paljon taistelutaidoista. Hän oli myös erittäin hyvä käsitöissä ja kirjoitti paljon runoja. Hänessä yhdistyikin hyvin samurai maksimi Bunbu ryodo (kynä ja miekka yhdessä). Toisin kuin useimmat ko ryut Jigen ryu on siirtynyt nykyaikaan isältä pojalle jo Choin ensimmäisestä pojasta Togo Shigekatasta alkaen.

Jigen ryussa harjoittelupaikkaa kutsutaan Heihoshoksi dojon sijaan. Heihosho eroaa myös sisustukseltaan normaali dojosta. Lattia on savesta, ei hiekasta kuten Sumon Heya. Salia ympäröi korotettu puulattia. Sisääntulo ja poistumisreitit ovat salin molemmilla puolilla. Salissa on neljä puunrunkoa, jotka ovat upotettu maahan. Oksat ja kaarna on irroitettu. Vasta aivan viime vuosina Heihosho on rakennettu pysyvästi yhteen paikkaan. Aiemmin harjoituspaikkoja vaihdettiin aktiivisesti, etteivät koulun salaisuudet paljastuisi ulkopuolisille. Nykyisen Heihoshon yhteyteen on tarkoitus rakentaa Jigen ryu museo.

Koulun harjoitusmetodit eroavat monista muista koryu kouluista. Harjoittelu tehdään arkivaatteissa paljain jaloin, harjoittelupukua ei vaadita. Koulussa ei myöskään ole reihoa (kumarrus-etikettiä). Kun bokuto (puinen harjoitusmiekka) otetaan käteen, harjoitteluparia pidetään vihollisena (Teki), ja näin ollen hänelle ei ole syytä kumartaa. Harjoittelijat istuvat rivissä ikäjärjestyksessä, eivät kouluun liittymisjärjestyksessä.

Jigen ryun harjoittelussa pidetään erittäin tärkeänä, että lyönnit ovat nopeita ja vahvoja. Niinpä koulun harjoittelijat keskittyvätkin vain muutamiin tekniikoihin. Perusasento eli Kamae on koulun perusta. Kaikki liikkeet alkavat siitä. Tombo no kamae (Sudenkorento) näyttää ehkä hieman muiden koulujen Hasso no kamaelta, mutta leikkaustapa on täysin erilainen. Oki Tombo on asento, joka otetaan lyönnin päätteeksi. On olemassa myös Gyaku Tombo, joka on sama asento, mutta kädet ovat pään vasemmalla puolella. Pistoasento on hyvin tasapainoinen. Siinä vasen jalka on hieman oikean edellä. Oppilaan pitää myös olla tietoinen painopisteestään ja olla rentona asennoissaan. Ote miekasta on hyvin samankaltainen kuin Niten ichi ryussa, pikkusormi ja nimetön puristavat eniten ja muussa osassa kättä tulisi tuntea pientä rentoutta.

Suburi eli peruslyönti tehdään niin, että vasen kyynärpää koskee kehoa kokoajan kun taas oikea käsi heittää miekkaa eteenpäin ikään kuin kiveä. Tämä on keskeinen periaate Jigen ryussa. Vasemmasta kyynärpäästä tulee ympyrän keskipiste ja lopuksi miekan liike on erittäin voimakas ja nopea keskipakovoiman ansiosta, kuten sudenkorennon siiven iskut ovat lyhyitä ja voimakkaita niin, että se pysyy ilmassa.

Ehkäpä yksi tärkeimmistä Jigen ryun harjoitusmetodeista on Tageti Uchi. Tässä harjoituksessa isketään toistuvasti puunrunkoa, joka on upotettu lattiaan, käyttäen erittäin raskasta bokutoa. Tämä harjoitus ei ainoastaan vahvista käsiä ja jalkoja vaan opettaa myös oikeaa etäisyyttä vastustajaan. Puu pitää kuvitella viholliseksi, kohdistaa katse silmien korkeudelle ja lyödä voimakkaita kesagiri (viisto lyönti ylhäältä alas) lyöntejä runkoon. Lyötejä vahvistetaan pitkillä ja korkeilla Kiai huudoilla Eii. Tätä harjoitusta toistetaan Tombo ja Gyaku Tombo kamaesta uudestaan ja uudestaan. Korkeamman tason harjoittelijat juoksevat nopeasti päin maaleja ja hakkaavat useiden iskujen sarjoja. Edo kaudella Satsuman samuraiden piti lyödä 3000 lyöntiä aamulla ja 8000 iltapäivällä joka päivä.

Jigen ryuhun kuuluu myös parikata-harjoittelua. Koulussa on sanonta: henkilö voi voittaa ainoastaan henkisellä tai teknisellä ylivoimalla. Chui opiskeli kaksitoista iskutekniikkaa Tenshinsho Jigen ryusta. Nämä on jaettu 1 - 4 dan tasoihin. Chui lisäsi kouluun myös Shodo ja Ryodo tasot.

Shodo (koulun ensimmäinen taso) sisältää kata-harjoittelua, johon kuuluvat seuraavat katat: Enpi, Kodachi, Seki ja Mitsutachi. Enpi sisältää kaksitoista iskua, jotka lyödään nopeana sarjana. Se on koulun perusta.

Ryodo (toinen Taso) sisältää Mochigakari, Hayasya, Nagabokuto ja Hurigakari -harjoitukset. Neljä dan arvoa, jotka koulussa on käytössä, tulevat näiden kahden tason jälkeen. Vie noin kymmenen vuotta rankkaa harjoittelua saada ensimmäinen dan.

Soke linja
perustaja Togo Chui
2.soke Togo Shigekata (Shikemasa)
3.soke Togo Shigetoshi
4.soke Togo Sanemitsu
5.soke Togo Takateru
6.soke Togo Saneharu
7.soke Togo Sanekuni
8.soke Togo Sanekata
9.soke Togo Saneaki
10.soke Togo Shigeto
11.soke Togo Shigeki
12.soke Togo Shigemasa
13.soke Togo Shigenori

Harjoittelu

Jigen ryu:ssa opetetaan käyttämään sekä pitkää että lyhyttä miekkaa seuraavia aseita vastaan, Tachi(miekka), Nodachi(pitkä kenttä miekka), Yari(keihäs), Naginata(petruska) ja Chigiriki(keppi jossa ketju, jonka päässä paino).


Jigen ryu miekkailun periaatteet ovat seuraavat.

• VEDä MIEKKA HUOTRASTA AINOASTAAN TAISTELLAKSESI

Tämä korostaa sitä, että koulu ei hyväksy huonoa käytöstä, ja myös sitä, että pitäisi olla vapautunut maallisista ajatuksista. Kerran eräs mies kysyi Chuilta: "Kuinka voin voittaa?" Chui vastasi: "Jos et ikinä vedä miekkaasi, niin voitat aina." Mies luotti Chuin sanaan. Kun hänen kimppuunsa hyökättiin kerran, hän veti miekkansa tiedostamatta tekoaan ja leikkasi vastustajaansa. Kun hän tajusi mitä oli tapahtunut, vastustaja oli jo kuollut.

• äLä EPäRÖI ENSIMMäISTä ISKUA. TOINEN ISKU EI IKINä VOITA.

Jos Jigen ryun oppilas joutuu vetämään miekkansa, hän ei koskaan epäröi vihollisen edessä. Peleissä on mahdollista voittaa tai hävitä pisteitä, mutta todellisessa taistelussa on vain yksi mahdollisuus: voitto. Jigen ryun tarkoitus on tappaa vihollinen, se ei ole urheilua tai kuntoilumenetelmä.

• MIEKAN TARKOITUS ON VIHOLLISEN TUHOAMINEN, SE EI TARKOITA PUOLUSTAUTUMISTA.

Miekka on miekka, ei kilpi. Joidenkin koulujen teoria on, että puolustaudutaan ensin ja sitten vastataan hyökkäykseen. Jigen ryussa on tarkoitus iskeä niin nopeasti ja voimakkaasti, että vihollinen ei voi tehdä mitään.

• äLä HARJOITTELE JULKISESTI.

Jigen ryuta ajatellaan edelleen Okuden kouluna (salainen). Harjoittelijoiden täytyy olla niin ylpeitä koulusta, että eivät näytä sitä ulkopuolisille. Myös yksin harjoitteluun kannustetaan.

Jigen ryulla on pitkä ja arvostettu historia. Koulu oli tunnettu ja pelätty feudaali-aikaan. Satsuman klaani oli kerran koko Japanin rikkain ja Shogunaatin loppuaikoina se vastasi Bagufua vauraudessaan ja sotilasmahdissaan. 1800-luvun lopussa Satsuman lääni esittäytyi Pariisissa itsenäisenä valtiona, joka oli eronnut Tokugawan shogunaatista.

Satsuma-lääni joutui sotaan myös Englantia vastaan Namamugin konfliktin vuoksi vuonna 1863. Kaksi Satsuman samuraita surmasi brittiläisen kauppiaan, kun tämä ei antanut tietä tarpeeksi nopeasti Shimasun lääninherralle, joka oli matkalla Tokioon. Kostoksi tästä brittilaivat ampuivat tykeillä Kagoshiman kaupunkia. Viisi satsuman samuraita sai surmansa. Britit menettivät kolmetoista miestä Satsuman kivääritulessa. Virallisesti sota loppui ennen kuin kumpikaan puoli sanoi voittaneensa. Todennäköisesti britit olisivat voittaneet paremman aseistuksensa takia.

Satsuma klaanilla oli sormensa pelissä myös Shogunaatin kukistamisessa, ja viimeisessä kapinassa Meiji-hallitusta vastaan. Saigo Takamori (Jigen ryun harjoittaja), jota myös Viimeiseksi samuraiksi kutsutaan, oli yksi tuon ajan poliittisista henkilöistä. Saigon kapina päättyi kuitenkin seppukuun ShiroYama -vuorella Kagoshimassa Satsuman klaanin kukistumisen jälkeen.

Alex Bradshaw

Alex on kotoisin englannista, nykyään hän asuu perheensä kanssa Kagoshimassa ja hän on Jigen ryu:n ulkomaan asioista vastaava.

Kääntäjän näkemys koulusta

Jigen ryu:n ensi näkeminen on erilainen kokemus. Korkeat kiai huudot ja raivopäinen puun hakkaaminen näyttää ensikerran hieman siltä, ettei ole varma pitäisikö nauraa vai olla huolissaan harjoittelijoiden psyykkeestä. Pian sellainen joka jotain miekkailusta tajuaa, alkaa arvostamaan koulun äärimmäisen rankkoja harjoitusmetodeja ja sitä kuinka kovaa harjoittelijat voivat lyödä, hakematta lainkaan lisävoimaa kissakia (miekan kärki) pudottamalla.

Kai Koskinen