Jigen ryu heiho kenjutsu
Jigen ryu:n perustaja oli Togo Bizen no Kami
Tobei Chui.
Chui syntyi Kagoshiman kaupungissa 1561 isänsä Setoguchi
Shigetamen kolmantena poikana. Tuohon aikaan Satsuman samuraiden
piti harjoitella Taisha ryu kenjutsua. Chui aloitti
harjoittelunsa Taisha ryu:ssa seitsemänvuotiaana. Kerrotaan että
jo 13 vuotiaana hän tappoi varkaan Tantolla (veitsi). Chui oli
kahdeksantoistavuotias kun hän osallistui ensimmäiseen
taisteluunsa, Mimigawassa vastassa heillä oli Otome klaani
Bungon läänistä. Täyttäessään 20 vuotta hän sai Taisha ryu:n
Menkyo kaiden arvon (osaa koulukunnan kaikki opit)
Chui kiinnostui kultasepän ja lakkaajan töistä ja seurasi
herraansa Shimazu Yoshihisaa tuon ajan pääkaupunkiin Kiotoon
vuonna 1588 saadakseen oppia näissä Goto suvulta. Chui oli
kuitenkin edelleen kiinnostunut myös taistelutaidoista siinä
missä käsitöistäkin. Ollessaan Kiotossa hänet esiteltiin
budhalaismunkki Zenkichille joka asui Tenneiji Soto Zen
temppelissä. Zenkichi oli ekspertti Tenshinsho Jigen ryu
miekkakoulussa. Myöhemmin Zenkichi otti Chuin oppiinsa. Chui
opiskeli Zenkichin alaisuudessa puolivuotta, palaten tämän
jälkeen Kokubuun Kagoshimaan. Tenshinsho Jigen ryu:n
tekniikoiden lisäksi Chui oli saanut Zenkichiltä myös paljon
esoteerisia kirjoituksia miekkailusta. Chui harjoitteli yksin
kolme vuotta, lyöden persikkapuita puumiekallaan. Silloin kun
hän piti taukoa harjoittelusta, hän opiskeli Zenkichiltä
saamiaan tekstejä.
Alkoi levitä huhu, jonka mukaan Chui harjoitteli uutta
miekkakoulua, 1604 Satsuman uusi Daimio (lääninherra) Shimizu
Iehisa järjesti kaksintaistelun Chuin ja Taisha ryu:n
pääopettajan välille.
Chui voitti ottelun ja sai maatilan läheltä Tsurumarun linnaa
joka sijaitsi Kagoshimassa, sekä arvokkaan kodachin (lyhyt
miekka). Shimazu Iehisa päätti että Chuin tyylistä tulisi
satsuman samuraiden miekkailun perusta. Nimen koululle keksi
Minaminoura bunshi niminen munkki Dairyujin-temppelistä. Jigen
tarkoittaa 'ilmeistä, selvää'. Tämä piti ääntämisen samana kuin
Senkichin koulussa, mutta kirjoitus merkit olivat erilaisia, ne
otettiin uusista kiinalaisista merkeistä Kannon Sutrasta (armon
budhan rukous)
Chui selvisi yli 40 kaksintaistelusta elämänsä aikana. Hän myös
kirjoitti paljon taistelutaidoista. Hän oli myös erittäin hyvä
käsitöissä ja kirjoitti paljon runoja. Hänessä yhdistyikin hyvin
samurai maksimi Bunbu ryodo (kynä ja miekka yhdessä). Toisin
kuin useimmat ko ryut Jigen ryu on siirtynyt nykyaikaan isältä
pojalle jo Choin ensimmäisestä pojasta Togo Shigekatasta alkaen.
Jigen ryussa harjoittelupaikkaa kutsutaan Heihoshoksi dojon
sijaan. Heihosho eroaa myös sisustukseltaan normaali dojosta.
Lattia on savesta, ei hiekasta kuten Sumon Heya. Salia ympäröi
korotettu puulattia. Sisääntulo ja poistumisreitit ovat salin
molemmilla puolilla. Salissa on neljä puunrunkoa, jotka ovat
upotettu maahan. Oksat ja kaarna on irroitettu. Vasta aivan
viime vuosina Heihosho on rakennettu pysyvästi yhteen paikkaan.
Aiemmin harjoituspaikkoja vaihdettiin aktiivisesti, etteivät
koulun salaisuudet paljastuisi ulkopuolisille. Nykyisen
Heihoshon yhteyteen on tarkoitus rakentaa Jigen ryu museo.
Koulun harjoitusmetodit eroavat monista muista koryu kouluista.
Harjoittelu tehdään arkivaatteissa paljain jaloin,
harjoittelupukua ei vaadita. Koulussa ei myöskään ole reihoa
(kumarrus-etikettiä). Kun bokuto (puinen harjoitusmiekka)
otetaan käteen, harjoitteluparia pidetään vihollisena (Teki), ja
näin ollen hänelle ei ole syytä kumartaa. Harjoittelijat istuvat
rivissä ikäjärjestyksessä, eivät kouluun
liittymisjärjestyksessä.
Jigen ryun harjoittelussa pidetään erittäin tärkeänä, että
lyönnit ovat nopeita ja vahvoja. Niinpä koulun harjoittelijat
keskittyvätkin vain muutamiin tekniikoihin. Perusasento eli
Kamae on koulun perusta. Kaikki liikkeet alkavat siitä. Tombo no
kamae (Sudenkorento) näyttää ehkä hieman muiden koulujen Hasso
no kamaelta, mutta leikkaustapa on täysin erilainen. Oki Tombo
on asento, joka otetaan lyönnin päätteeksi. On olemassa myös
Gyaku Tombo, joka on sama asento, mutta kädet ovat pään
vasemmalla puolella. Pistoasento on hyvin tasapainoinen. Siinä
vasen jalka on hieman oikean edellä. Oppilaan pitää myös olla
tietoinen painopisteestään ja olla rentona asennoissaan. Ote
miekasta on hyvin samankaltainen kuin Niten ichi ryussa,
pikkusormi ja nimetön puristavat eniten ja muussa osassa kättä
tulisi tuntea pientä rentoutta.
Suburi eli peruslyönti tehdään niin, että vasen kyynärpää koskee
kehoa kokoajan kun taas oikea käsi heittää miekkaa eteenpäin
ikään kuin kiveä. Tämä on keskeinen periaate Jigen ryussa.
Vasemmasta kyynärpäästä tulee ympyrän keskipiste ja lopuksi
miekan liike on erittäin voimakas ja nopea keskipakovoiman
ansiosta, kuten sudenkorennon siiven iskut ovat lyhyitä ja
voimakkaita niin, että se pysyy ilmassa.
Ehkäpä yksi tärkeimmistä Jigen ryun harjoitusmetodeista on
Tageti Uchi. Tässä harjoituksessa isketään toistuvasti
puunrunkoa, joka on upotettu lattiaan, käyttäen erittäin
raskasta bokutoa. Tämä harjoitus ei ainoastaan vahvista käsiä ja
jalkoja vaan opettaa myös oikeaa etäisyyttä vastustajaan. Puu
pitää kuvitella viholliseksi, kohdistaa katse silmien
korkeudelle ja lyödä voimakkaita kesagiri (viisto lyönti
ylhäältä alas) lyöntejä runkoon. Lyötejä vahvistetaan pitkillä
ja korkeilla Kiai huudoilla Eii. Tätä harjoitusta toistetaan
Tombo ja Gyaku Tombo kamaesta uudestaan ja uudestaan. Korkeamman
tason harjoittelijat juoksevat nopeasti päin maaleja ja
hakkaavat useiden iskujen sarjoja. Edo kaudella Satsuman
samuraiden piti lyödä 3000 lyöntiä aamulla ja 8000 iltapäivällä
joka päivä.
Jigen ryuhun kuuluu myös parikata-harjoittelua. Koulussa on
sanonta: henkilö voi voittaa ainoastaan henkisellä tai
teknisellä ylivoimalla. Chui opiskeli kaksitoista iskutekniikkaa
Tenshinsho Jigen ryusta. Nämä on jaettu 1 - 4 dan tasoihin. Chui
lisäsi kouluun myös Shodo ja Ryodo tasot.
Shodo (koulun ensimmäinen taso) sisältää kata-harjoittelua,
johon kuuluvat seuraavat katat: Enpi, Kodachi, Seki ja
Mitsutachi. Enpi sisältää kaksitoista iskua, jotka lyödään
nopeana sarjana. Se on koulun perusta.
Ryodo (toinen Taso) sisältää Mochigakari, Hayasya, Nagabokuto ja
Hurigakari -harjoitukset. Neljä dan arvoa, jotka koulussa on
käytössä, tulevat näiden kahden tason jälkeen. Vie noin kymmenen
vuotta rankkaa harjoittelua saada ensimmäinen dan.
Soke linja
perustaja Togo Chui
2.soke Togo Shigekata (Shikemasa)
3.soke Togo Shigetoshi
4.soke Togo Sanemitsu
5.soke Togo Takateru
6.soke Togo Saneharu
7.soke Togo Sanekuni
8.soke Togo Sanekata
9.soke Togo Saneaki
10.soke Togo Shigeto
11.soke Togo Shigeki
12.soke Togo Shigemasa
13.soke Togo Shigenori
Harjoittelu
Jigen ryu:ssa opetetaan käyttämään sekä pitkää että lyhyttä
miekkaa seuraavia aseita vastaan, Tachi(miekka), Nodachi(pitkä
kenttä miekka), Yari(keihäs), Naginata(petruska) ja
Chigiriki(keppi jossa ketju, jonka päässä paino).
Jigen ryu miekkailun periaatteet ovat seuraavat.
• VEDä MIEKKA HUOTRASTA AINOASTAAN TAISTELLAKSESI
Tämä korostaa sitä, että koulu ei hyväksy huonoa käytöstä, ja
myös sitä, että pitäisi olla vapautunut maallisista ajatuksista.
Kerran eräs mies kysyi Chuilta: "Kuinka voin voittaa?" Chui
vastasi: "Jos et ikinä vedä miekkaasi, niin voitat aina." Mies
luotti Chuin sanaan. Kun hänen kimppuunsa hyökättiin kerran, hän
veti miekkansa tiedostamatta tekoaan ja leikkasi vastustajaansa.
Kun hän tajusi mitä oli tapahtunut, vastustaja oli jo kuollut.
• äLä EPäRÖI ENSIMMäISTä ISKUA. TOINEN ISKU EI IKINä VOITA.
Jos Jigen ryun oppilas joutuu vetämään miekkansa, hän ei koskaan
epäröi vihollisen edessä. Peleissä on mahdollista voittaa tai
hävitä pisteitä, mutta todellisessa taistelussa on vain yksi
mahdollisuus: voitto. Jigen ryun tarkoitus on tappaa vihollinen,
se ei ole urheilua tai kuntoilumenetelmä.
• MIEKAN TARKOITUS ON VIHOLLISEN TUHOAMINEN, SE EI TARKOITA
PUOLUSTAUTUMISTA.
Miekka on miekka, ei kilpi. Joidenkin koulujen teoria on, että
puolustaudutaan ensin ja sitten vastataan hyökkäykseen. Jigen
ryussa on tarkoitus iskeä niin nopeasti ja voimakkaasti, että
vihollinen ei voi tehdä mitään.
• äLä HARJOITTELE JULKISESTI.
Jigen ryuta ajatellaan edelleen Okuden kouluna (salainen).
Harjoittelijoiden täytyy olla niin ylpeitä koulusta, että eivät
näytä sitä ulkopuolisille. Myös yksin harjoitteluun
kannustetaan.
Jigen ryulla on pitkä ja arvostettu historia. Koulu oli tunnettu
ja pelätty feudaali-aikaan. Satsuman klaani oli kerran koko
Japanin rikkain ja Shogunaatin loppuaikoina se vastasi Bagufua
vauraudessaan ja sotilasmahdissaan. 1800-luvun lopussa Satsuman
lääni esittäytyi Pariisissa itsenäisenä valtiona, joka oli
eronnut Tokugawan shogunaatista.
Satsuma-lääni joutui sotaan myös Englantia vastaan Namamugin
konfliktin vuoksi vuonna 1863. Kaksi Satsuman samuraita surmasi
brittiläisen kauppiaan, kun tämä ei antanut tietä tarpeeksi
nopeasti Shimasun lääninherralle, joka oli matkalla Tokioon.
Kostoksi tästä brittilaivat ampuivat tykeillä Kagoshiman
kaupunkia. Viisi satsuman samuraita sai surmansa. Britit
menettivät kolmetoista miestä Satsuman kivääritulessa.
Virallisesti sota loppui ennen kuin kumpikaan puoli sanoi
voittaneensa. Todennäköisesti britit olisivat voittaneet
paremman aseistuksensa takia.
Satsuma klaanilla oli sormensa pelissä myös Shogunaatin
kukistamisessa, ja viimeisessä kapinassa Meiji-hallitusta
vastaan. Saigo Takamori (Jigen ryun harjoittaja), jota myös
Viimeiseksi samuraiksi kutsutaan, oli yksi tuon ajan
poliittisista henkilöistä. Saigon kapina päättyi kuitenkin
seppukuun ShiroYama -vuorella Kagoshimassa Satsuman klaanin
kukistumisen jälkeen.
Alex Bradshaw
Alex on kotoisin englannista, nykyään hän asuu perheensä kanssa
Kagoshimassa ja hän on Jigen ryu:n ulkomaan asioista vastaava.
Kääntäjän näkemys koulusta
Jigen ryu:n ensi näkeminen on erilainen kokemus. Korkeat kiai
huudot ja raivopäinen puun hakkaaminen näyttää ensikerran hieman
siltä, ettei ole varma pitäisikö nauraa vai olla huolissaan
harjoittelijoiden psyykkeestä. Pian sellainen joka jotain
miekkailusta tajuaa, alkaa arvostamaan koulun äärimmäisen
rankkoja harjoitusmetodeja ja sitä kuinka kovaa harjoittelijat
voivat lyödä, hakematta lainkaan lisävoimaa kissakia (miekan
kärki) pudottamalla.
Kai Koskinen
|
|