Historia
Hontai yoshin ryun perusti Takagi Oriemon Shigetoshi (s. 1635). Hän harjoitteli nuoruudessaan muun muassa sojutsua (keihästaistelu) ja oli taitava kodachin (lyhyt miekka) käytössä. Takagin isä kohtasi väkivaltaisen kuoleman. Kostaessaan isänsä murhaajille Takagi toteutti joustavuuden periaatetta, eikä kohdannut vastustajiensa hyökkäystä suoraan.

Oriemonin syntymänimi oli Umon. Voittoisan taistelunsa jälkeen hän kutsui itseään nimellä Yoshin Ryu Takagi Oriemon. Näin hän liitti nimeensä isältään oppimansa filosofian: "Tuuli taivuttaa pajupuuta (Yoboku), mutta korkea puun (Takagi) se voi katkaista (Ori)."

Koulukunnan toinen soke (päämies) oli Takagi Umanosuke Shigesada. Hän oli keholtaan valtavan kokoinen, yli kaksimetrinen. Hän saavutti menkyo kaidenin jo nuorella iällä ja sai luvan ottaa omia oppilaita. Umanosuke halusi kuitenkin vielä kehittyä taidoissaan ja harjoitteli Takenouchi ryu'ta, josta hän myös sai opetusluvan. Umanosuke tutki oppimaansa ja kehitti uusia taitoja, jotka eivät olleet riippuvaisia kehon voimasta tai koosta. Hän nimesi tyylin Hontai yoshin ryu Takagi ryu'ksi.

Kolmas soke Takagi Gennoshin Hideshige palveli Himeji-klaanissa bugei-opettajana.

Neljäs soke Okuni Kihei Shigenobu oli alunperin Tendo ryu naginatajutsun mestari. Eräänä päivänä, suorittessaan seremoniaa esi-isänsä muistoksi, hän näki näyn, jossa yhdeksän paholaista (oni) hyökkäsi hänen kimppuunsa. Yksi paholaisista katkaisi Okunin naginatasta terän. Käyttäen naginatan puista vartta Okunin onnistui kuitenkin ajaa paholaiset pakosalle. Tämän henkisen näyn pohjalta hän kehitti bojutsun (keppitaistelu) koulukunnan, jota hän kutsui nimellä Kukishin ryu bojutsu.

Takagi Gennoshin ja Okuni Kihei tutustuivat ja harjoittelivat yhdessä. Myöhemmin Takagi pyysi Okunia jatkamaan koulunsa neljäntenä sokena. Tästä lähtien Hontai yoshin ryu Takagi ryuta ja opetettiin yhdessä Kukishin ryu'n tekniikan kanssa.

14. soke, Ishiya Takeo Masatsugu (s. 1845), tunnettiin Edo-kauden mestarien mestarina. Hänen kuuluisimmat opetuksensa ovat: "1. silmät, 2. nopeus, 3. rohkeus, 4. voima" ja "pehmeä pinnalta, voimakas sisältä." Nämä kaksi sanontaa ovat säilyneet Hontai yoshin ryun pääopetuksina näihin päiviin asti.

17. soke oli Minaki Saburo Masanori (1906 - 1983). Hän aloitti Hontai yoshin ryu Takagi ryun 16. soken Kakuno Happeitan oppilaana vuonna 1922 ja saavutti menkyo kaidenin vuonna 1933. Häntä pidetään yhtenä tyylisuunnan merkittävimmistä oppilaista. Minaki saattoi loppuun Kakunon suunnitelman järjestää Hontai yoshin ryu Takagi ryu'n tekniikat ja valita niistä tärkeimmät ja oleellisimmat. Kakunon oppilaista Tsusui Tomotaro sai jatkaa tyyliä nimellä Takagi ryu ja Minaki nimellä Hontai yoshin ryu.

18. soke Inoue Tsuyoshi Munetoshi (s. 1925) aloitti nuorena Kodokan judon harjoittelun. Hän harjoitteli myös kendoa, jukendoa (pistintaistelu) ja modernia budoa. Erityisen taitava hän oli jukendossa, jossa hän saavutti kahdesti 2. sijan Japanin mestaruuskilpailuissa.

Inoue Tsuyoshi sai menkyo kaidenin vuonna 1971 ja tuli soke'ksi vuonna 1982. Hänen aikanaan Hontai yoshinryu on kansainvälistynyt voimakkaasti. VIrallisia alaosastoja on tällä hetkellä Australiassa, Belgiassa,, Englannissa, Italiassa, Kanadassa, Suomessa ja Yhdysvalloiissa. Tyylisuuntaa harjoitellaan myös mm. Eestissä, Kreikassa, Ruotsissa ja Saksassa

19. soke Inoue Kyoichi Munenori (s. 1949) on 18. soken vanhin poika. Hän on harjoitellut Kodokan judoa 3-vuotiaasta alkaen. Nuoruudessaan hän harjoitteli myös kendoa ja karatea. Hontai yoshin ryu'n harjoittelun hän aloitti 15-vuotiaana Kanazawa Ichiron, Minaki Saburon ja isänsä johdolla.

Inoue Kyoichi peri isältään soken arvon tammikuussa 2005 pidetyssä sokeshiki -seremoniassa. Hän on jatkanut isänsä viitoittamaa tietä Hontai yoshin ryun kansainvälistämisessä. Hän matkustaa useita kertoja vuodessa Japanin ulkopuolelle opettamaan leireille. Suomessa hän on vieraillut viisitoista kertaa.

Tekniikka
Hontai yoshin ryun perusta on aseettomissa tekniikoissa (jujutsu), lyhyessä miekassa (kodachi) ja pitkässä kepissä (chobo).

Hontai yoshin ryu jujutsun aseettomat tekniikat koostuvat hyökkäyksista kehon hermopisteisiin (atemi), niveltekniikoista (gyaku), heitoista (nage), kuristuksista (shime), pidätys- ja sidontatekniikosista (toritsuke) sekä hoitavista ja elvyttävistä harjoituksista (katsu). Aseettomien tekniikoiden lisäksi harjoitellaan myös pitkällä miekalla (katana), lyhyellä miekalla (kodachi), veitsellä (tanto), puumiekalla (bokken), pitkällä kepillä (chobo) ja lyhyellä kepillä (hanbo).

Hontai Yoshin Ryu Jujutsun tekniikoiden perusta on pareittain harjoiteltavissa katoissa. Kataa harjoiteltaessa opitaan tekniikan oikea ja toimiva linja, oikea etäisyys vastustajaan seka oikea asenne taistelutilanteessa.

Taistelutilanteessa Hontai yoshin ryu jujutsu yhdistää ulkoisen rauhallisuuden sisäiseen päättäväisyyteen ja rohkeuteen. Ihanteena on pyrkiä fudoshiniin, mielentilaan joka ei ole ulkoisten vaikutteiden muokattavissa. Tämä ei tarkoita sitä, etta tunteet puuttuisivat, vaan että voima, rohkeus ja itseluottamus ovat horjumattomia.

Jujutsussa pehmeys ja voima täydentävät toisiaan luonnollisella tavalla. Pehmeys on hyödyksi aluksi hyökkäyksen välttämiseksi tai sivuun ohjaamiseksi, mutta sitä seuraa oikeanlainen voimankayttö vastustajan kontrolloimiseksi ja voittamiseksi. Tämän filosofian perustana on ennen kaikkea taistelussa saatu kokemus sen tehokkuudesta.

Tyylisuunnassa on käytössä vanha den-arvoasteikko (shoden, chuden, okuden ja menkyo kaiden) sekä sen rinnalla uudempi dan-järjestelmä.

Hontai yoshin ryun soke-linja

1. TAKAGI Oriemon Shigetoshi
2. TAKAGI Umanosuke Shigesada
3. TAKAGI Gennoshin Hideshige
4. OKUNI Kihei Shigenobu
5. OKUNI Hachikuro Nobutoshi
6. OKUNI Tarodaibu Tadanobu
7. OKUNI Kihyoe Yoshisada
8. OKUNI Yozaemon Yoshisada
9. NAKAYAMA Jinnai Sadahide
10. OKUNI Buuemon Sadanobu
11. NAKAYAMA Kizaemon Sadataka
12. OKUNI Kenji Hideshige
13. YAGI Ikugoro Hisayoshi
14. ISHIYA Takeo Masatsugu
(15. ISHIYA Matsutaro Masaharu)
16. KAKUNO Happeita Masayoshi
17. MINAKI Saburo Masanori
18. INOUE Tsuyoshi Munetoshi
19. INOUE Kyoichi Munenori

Hontai Yoshin ryu Suomessa
Suomeen Hontai Yoshin ryun toi Kauko Uusoksa vuonna 1988. Hän oli harjoitellut tyylisuuntaa kolmen vuoden ajan Honbu dojolla Nishinomiyassa, Hyogon maakunnassa Japanissa. Oppilaita Uusoksalla oli Suomessa aluksi puolen tusinaa, joista Mikko Korppi, Mikko Sallinen ja Sami Sallinen ovat vielä aktiiveja. Harjoitukset pidettiin Länsi-Pasilan ala-asteen liikuntasalin puulattialle.

Muutaman vuoden harjoittelun jälkeen vuonna 1990 siirryttiin pehmeämmälle alustalle Lauttasaaren Budo Centerin tatamille. Vuonna 1991 Mikko Sallinen, Sami Sallinen ja Mikko Korppi tekivät kuukauden harjoitusmatkan Japaniin Honbu dojolle ja loppuvuodesta Inoue Kyoichi tuli pitämään seminaarin Helsinkiin. Siitä lähtien on vuosittain käynyt suomalaisia harjoittelijoita Japanissa ja japanilaisia opettajia Suomessa.

Ensimmäiseen omaan dojoon siirryttin vuonna 1993 kun Bujutsu Dojo perustettiin Helsingin Sörnäisiin. Jyväskylässä harjoittelu alkoi vuonna 1994 Kai Koskisen johdolla. Pitäjänmäelle Helsinkiin ja Kirkkonummella perustettiin dojot 1995.

Hontai Yoshin ryun pääopettajana Suomessa ovat olleet Kauko Uusoksa vuosina 1988 - 2007 ja vuodesta 2007 Mikko Sallinen.


Hontai yoshin ryu'n dojot Suomessa
Nishi Dojo (Budoseura Nishi), Helsinki, Suomen pääsali
Lauttasaari Dojo, Helsinki
Kirkkonummen Hontai Yoshin Ryu Jujutsu Jushinkai, Kirkkonummi
Siuntion Hontai Yoshin Ryu Jujutsu, Siuntio
Kajaanin judokerho, Kajaani