Hozoin ryu Takada-ha Sojutsu

HISTORIA

Koulun perustaja oli Hozoin Kakuzenbo In-ei, joka oli Budhalainen pappi Kofuku tempelissä Narassa. Hän harjoitteli nuoruudessaan miekkailua Kamiizuni Ise- no –kami Nobutsunan alaisuudessa samaan aikaan kuin Yagyu Sekishukai Munetoshi Yagyu ryun perustaja. Kamiizumin opettaessa Shinkage ryu heiho (strategia) oli yksi osa harjoittelua. Myöhemmin In-ei lähti omalle Musha shugyolleen matkustaen ympäri Japania hioakseen taitojaan. Matkallaan hän tapasi mm. kuuluisan keihäsmiehen Daizen Daifu Moritadan. Opittuaan aikansa häneltä ja yhdisteltyään oppimaansa aikaisempiin kokemuksiinsa, hän perusti Hozoin ryu keihäskoulun, joka perustui Jumonji Yarin (ristipäinen keihäs) käyttöön. Myöhemmin koulukunta jakaantui ja yksi hänen vanhemmista oppilaistaan Nakamura Naomasa loi Hozoin ryu Nakamura-ha koulun. Myöhemmin Nakamuran oppilas Takada Matabei Yoshitsugu muutti nimen Hozoin ryu Takada–ha. Tämä linja on säilynyt tähän päivään.

Hozoin ryu keihästekniikoissa yhdistyvät normaalin keihään pistot ja puolustavat tekniikat sekä horisontaalisesti että vertikaalisti: Maki Otoshi (rullaus pudotus), Kiri otoshi (leikkaus pudotus), Tataki otoshi (isku pudotus) ja Suri komi (liuttaminen /vääntäminen). Tänään koulun tekniikkavalikoimiin kuuluu ainoastaan keihäs vastaan keihäs –tekniikoita, mutta aiemmin yaria käytettiin miekkaa, naginataa, suyaria ja jopa yumia eli jousea vastaan. Kehittyneemmät harjoittelijat harjoittelevat myös useampaa hyökkääjää vastaan.


KOULUN ASEET NYKYISIN:

Su-yari, noin 4 metriä pitkä suora keihäs
Jumonji-yari, noin 3 metriä pitkä keihäs, jossa ristinmuotoinen kärki

SOKE LINJA:

Perustaja Hozoin Kakuzenbo In-ei
Nykyinen soke Kagita Chubei

KIRJOITTAJAN KOKEMUS KOULUKUNNASTA:

Ollessani Japanissa harjoittelumatkalla vuonna 2006 kyselin Hozoin ryusta Hontai Yoshin ryun 19. sokelta Inoue Kyoichiltä, koska olin ostanut edellisvuonna kauniin Jumonji- yarin terän vuodelta 1860. Inoue soke järjesti yllätykseksemme meille mahdollisuuden osallistua Hozoin ryun sunnuntai-harjoituksiin Narassa. Harjoitus kesti 4 tuntia ja täytyy myöntää, että opin arvostamaan koulukunnan keihäsmiehiä. Neljämetrinen su-yari sai vasemman olkapään tuleen melko nopeasti. Asennot olivat matalia ja pistivät jalat hapoille, vaikka kokemusta matalista asennoista olikin muualta. Koulussa hakaman lahkeet sidotaan ylös ja olikin suhteellisen helppoa kertoa kuka oli ollut koulussa pitkään massiivisten säärilihasten perusteella. Jumonji-yari osoittautui mielenkiintoiseksi aseeksi. Tietenkään yksi harjoitus ei antanut kokonaiskuvaa koulusta, mutta kun sai opettajatason kaverin parikseen, huomasi miten taitavasti he osasivat ohjata hyökkääjän asetta. Horjutukset olivat niin voimakkaita, että su-yarini kärki tippui maahan asti monta kertaa ja taisipa etukäden otteenikin irrota pari kertaa. Parhaimmillaan fiilis oli sama kuin tasokkaan jujutsu opettajan kyydissä: ensin tunnet voiman ja sitten vaan putoat voimakkaasti. Mahtava kokemus. Olisipa enemmän aikaa niin lisäisin tämän koulun ehdottomasti harjoitteluuni.

Kai Koskinen