Hyoho Niten
Ichi Ryu
Kenjutsu
Hontai Yoshin
Ryu Jujutsu
Tenshinsho-den
Katori Shinto

Ryu
Ryū Kyū
Kobujutsu Hōzon Shinko Kai
Daito Ryu
Aiki Jujutsu
Takumakai
Suio Ryu
Iaikenpo


Historia - Aseet

logo

Ryū Kyū Kobujutsu Hōzon Shinko Kai

Yleistä historiaa
Okinawalainen ase-ekspertti Shinken Taira (1898-1970) harjoitteli okinawalaisia kamppailutaitoja monien opettajien johdolla. Tunnetuin hänen asetaitojen opettajistaan lienee Yabiku Moden (1882-1941). Pian tämän kuoleman jälkeen Taira perusti vuonna 1943 Ryūkyū Kobudō Kenkyukai’n (Ryukyu Kobudo Research Society). Järjestön tarkoitukseksi määriteltiin Riukiu saariryhmän ja siihen kuuluvan Okinawan saaren kamppailuperinteen kerääminen, säilyttäminen ja levittäminen. Hieman ennen kuolemaansa Taira vaihtoi organisaation nimeksi virallisesti Ryū Kyū Kobudō Hōzon Shinko Kai (Association for the Preservation and Promotion of Ryukyu Classical Martial Arts). Tämä nimi kuvasti hänen mielestään paremmin järjestön tavoitteita. Tairan kuoltua hänen seuraajakseen tuli Japanin pääsaarilla Motokatsu Inoue (Ryū Kyū Kobujutsu Hōzon Shinko Kai) ja Okinawalla Eisuke Akamine (Ryū Kyū Kobudō Hōzon Shinko Kai).

Motokatsu (Gansho) Inouen (1918–1993) isoisä Kaoru Inoue syntyi samuraisukuun ja toimi korkeissa viroissa, muun muassa Japanin ensimmäisenä ulkoministerinä.  Äidin puolelta isoisä oli puolestaan Japanin pitkäaikainen pääministeri Katsura Taro ja isä Japanin armeijan kenraali Saburo Inoue. Motokatsu Inouella oli sukutaustansa vuoksi mahdollisuus hyvään koulutukseen.

Hänen kamppailutaitojen opettajakseen tuli Seiko Fujita (1899-1966), Koga Ryu Wada Ha ninjutsun 14. päämestari, joka oli Japanin kamppailupiireissä arvostettu henkilö ja Motokatsu Inouen isän henkivartija. Fujita halusi Inouen oppivan mahdollisimman laajalti kamppailutaitoja. Inoue oppi muun muassa Shingetsu ryū shuriken-jutsua, Dai en ryū jō-jutsua ja Nanban sato ryū’ta (jū-jutsua) Seiko Fujitalta, Shindō jinen ryū karatea Yasuhiro Konishilta, Yoshinkan aikidōa Gōzō Shiodalta ja Riukiu kobujutsua Shinken Tairalta. Opiskellessaan Keion yliopistossa taloustiedettä Inoue harjoitteli sumōa. Hän sai opintonsa päätökseen vuonna 1941 ja palveli sen jälkeen Japanin armeijassa toisen maailmansodan aikana.

Ryū Kyū Kobujutsu Hōzon Shinko Kai’hin kuuluu yli 40 asekataa. Motokatsu Inoue japanilaisti opettamaansa Riukiu kobujutsua lainaten tekniikoita ja harjoitusmetodeja japanilaisesta kobudōsta. Ryū Kyū Kobujutsu Hōzon Shinko Kai kuuluu Japanissa kansallisiin kattojärjestöihin Nihon Kobudō Shinko Kaihin ja Nihon Kobudō Kyokaihin. Molemmat ovat suurimpia perinteisten japanilaisten kamppailulajien kattojärjestöjä maassa.

Japanin Ryū Kyū Kobujutsu Hōzon Shinko Kain pääopettajana on ollut vuodesta 1993 lähtien Motokatsu Inouen poika Kishomaru (Takakatsu) Inoue (9. dan). Moden/Taira/Inoue tyyliin kuuluu kahdeksan eri tyyppistä asetta (bō, sai, tonfa, nunchaku, kama, tekkō, tinbe & rochin ja surujin). Eräässä mielessä nämä kahdeksan asetta edustavat kahdeksaa kategoriaa, jotka opettavat ennen kaikkea periaatteita siitä miten eri tyyppisiä aseita ja muita esineitä voidaan käyttää kamppailutilanteessa.

Aseettomia taitoja Motokatsu Inouen opetuksessa edustaa hänen 1940-luvun lopulla perustama Yuishinkai karate-jutsu –koulukunta. Hän yhdisti siihen myös japanilaisesta budōsta oppimiaan asioita. Koulukuntaan kuuluu kymmeniä aseettomia katoja. Inoue korosti harjoittelun kokonaisvaltaisuutta: aseettoman ja aseellisen kamppailun hallintaa.

Tyylisuunta Suomessa ja organisatoriset yhteydet
Turkulainen Ilpo Jalamo (6. dan) on Yuishinkai karate-jutsu tyylisuunnan ja Ryū Kyū Kobujutsu Hōzon Shinko Kai organisaation pääopettaja Suomessa. Koulukunta tuli Suomeen 1970-luvun lopulla Jalamon harjoiteltua sitä Japanissa. Vuonna 1989 Suomeen perustettiin Yuishinkai ry. Ilpo Jalamon opettamat aseet ovat tällä hetkellä bō, sai, tonfa, nunchaku, kama ja tekkō.


Pariharjoitukset kuuluvat olennaisena osana Riukiu kobujutsun harjoitteluun.
Ilpo Jalamo, 6. dan (vas.), torjuu sailla Jyrki Talosen suorittaman ylälyönnin

Kilpailutoiminta
Kansainvälisesti Yuishinkain kilpailutoiminta on ollut melko vähäistä vaihdellen maittain. Asetaidoissa Japanin Ryū Kyū Kobujutsu Hōzon Shinko Kai järjesti vuonna 2001 ensimmäiset tyylin sisäiset epäviralliset maailmanmestaruuskilpailut, World Demonstration Tournament. Swedish Kobujutsu Open on järjestetty vuodesta 2002. Kilpailuluokkina ovat kata ja kumite (ennalta määrätyt pariharjoitukset).

Suomalaiset ovat menestyneet kilpailussa hyvin. Olli Vänttinen sijoittui vuonna 2004 Ryū Kyū Kobujutsu Hōzon Shinko Kain toisissa epävirallisissa MM-kilpailuissa neljänneksi. Swedish Kobujutsu Openissa mitaleille ovat eri sarjoissa sijoittuneet: Kari Käkelä (kata 1., 2004; kumite 1., 2004; kumite 2., 2005), Jaakko Rauma (kata 1. ja kumite 1., 2004) ja Noora Lehtinen (kumite 2. ja kata 3., 2005).

Tyyliä opetetaan Suomen lisäksi muun muassa Australiassa, Etelä-Afrikassa, Iso-Britanniassa, Kanadassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Ryū Kyū Kobujutsu Hōzon Shinko Kain kobudoa harrastetaan huomattavasti laajemmin kuin Yuishinkai karatea, sillä eri tyylisuuntien karatekat harjoittelevat ko. asetekniikoita oman karatetyylinsä ohella.


Lisätietoja Ryū Kyū Kobujutsu Hōzon Shinko Kain harjoittelusta Suomessa

kobujutsu.fi

www.shaolin.fi



Kuvassa vasemmalta RKHSK:n Suomen pääopettaja Ilpo Jalamo, hänen opettajansa
Motokatsu Inoue ja Japanin pääorganisaation nykyinen johtaja Kishomaru Inoue

(c) Teksti Jyrki Talonen; valokuvat Ilpo Jalamo & Jyrki Talonen.

Artikkeli perustuu
Talonen, Jyrki. Karaten monet kasvot. Karaten monimuotoisuus ja sulautuminen
suomalaiseen liikuntakulttuuriin vuosina 1967–1999. Sivuainetutkielma, Turun
yliopisto, historian laitos, kulttuurihistoria, 2002. Sivut 41, 173–175, 225–226.

Lähteet
”Brief introduction about History of Ryukyu Kobujutsu and our Society”. [WWW].
Ryu Kyu Kobujutsu Hozon Shinko Kai (Japan). [Ref. February 21, 2002]
www.isc.meiji.ac.jp/~ce00604/ryukyu/historye.html

Ettig, Wolfgang. Fujita Seiko (1899-1966). “The Last Kôga-Ninja”. In the
Publication Takamatsu Toshitsugu …the last shinobi. Tengu-Publishing,
Schmitten 2006.

Fujita, Seikosta ks. tark. myös Phillip T. Hevener, 5th Dan, Bujinkan Budo (Ninpo)
Taijutsu. [Ref. December 15, 2006]
http://fujitaseiko.tripod.com

Daulton, Douglas. ”One man’s mark. Taira Shinken's impact on the modern study of
Ryukyuan weapons”. Originally printed in Issue #18 of Dragon Times.
[Ref. February 25, 2007]
http://okinawakobudo.com/?page_id=58

Inoue Kaoru (1835-1915). [Ref. October 15, 2006]
http://everything2.com/index.pl?node=Inoue%20Kaoru

Inoue, Motokatsu. Bō, Sai, Tonfa and Nunchaku. Ancient Martial Arts of the Ryūkyū
Islands. Tokyo 1987.

Inoue, Motokatsu. Kama, Tekkō, Tinbē and Surujin. Ancient Martial Arts of the
Ryūkyū Islands. Tokyo 1987.

Jalamo, Ilpo. ”Karaten ‘kielioppi’”. Budoka 6/1983, 8, 9.

Jalamo, Ilpo. Bushi no te. Soturin käsi. Turku 1999.

Kurosawa, Osamu. The Inoue Ancestry. In the publication International Seminar 2007, South Africa.

Laaksonen, Tero. Kamppailijoita Dojolta Tatamilta. Turku 1992.

McCarthy, Patrick. Taira Shinken: The Father of Modern Kobudo. Ancient Okinawan
Martial Arts. Volume One. Koryu Uchinadi. Tuttle Publishing, Boston 1999.

Resultat / Result of Swedish Kobujutsu Open, Stockholm 8 maj 2004.
[WWW]. [Ref. November 15, 2006]
http://www.rkhsk.se/swkoresultat.php

Resultat / Result of Swedish Kobujutsu Open (SWKO), 5 november 2005,
Löthallen - Sundbyberg. [PDF-file]. [Ref. November 15, 2006]
http://www.rkhsk.se/documents/ResultatSwedishKobujutsuopen2005.pdf

Sells, John. Unante. The Secrets of Karate. 2nd edition. Hollywood 2000
(1st edition 1995).

Sullivan, John. ”Inoue. Master of Kobujutsu”. Fighting Arts 6/1973.

”Training of a Master”. [WWW]. Ryu Kyu Kobujutsu Association G.B.
[Ref. November 13, 2001]
www.rkagb.com

Lisäksi täsmennyksiä ja lisätietoja on saatu syksyllä 2006:

-Iso-Britannian Yuishinkai karaten & Ryū Kyū Kobujutsu Hōzon Shinko Kai pääopettajalta Julian Meadilta, joka vietti aikanaan monta vuotta Japanissa harjoitellen Motokatsu Inouen ohjauksessa.

-Yksityisissä keskusteluissa Suomen Yuishinkai karaten & Ryū Kyū Kobujutsu Hōzon Shinko Kai pääopettajalta Ilpo Jalamolta, joka on ollut Motokatsu Inouen oppilaana Japanissa.

-Yksityisissä keskusteluissa Olli Vänttiseltä Yuishinkai karate (2. dan) & Ryū Kyū Kobujutsu Hōzon Shinko Kai (1. dan) vuoden 2004 epävirallisia MM-kilpailuja koskien.


Päivitetty: 28.11.2007