Hyoho Niten
Ichi Ryu
Kenjutsu
Hontai Yoshin
Ryu Jujutsu
Tenshinsho-den
Katori Shinto

Ryu
Ryū Kyū
Kobujutsu Hōzon Shinko Kai
Daito Ryu
Aiki Jujutsu
Takumakai
Suio Ryu
Iaikenpo


Koryu.fi

Muhi Muteki Ryu Jojutsu

Historia

Noin 400 vuotta sitten koulun perustaja Sasaki Tessai Norihisa oli kuuluisa keihäsmestari. Sekigaraharan (21.10.1600) taistelussa hän taisteli pelottomasti yhdeksän Shakun eli lähes kolmen metrin pituisella (yksi Shaku = 30,3senttimetriä) keihäällä. Vaikka keihään kärki katkesi, hän jatkoi taistelua pelkällä varrella. Myöhemmin hän kiersi kuutisenkymmentä lääniä ympäri Japania rukoillen eri jumalia pyhäköissä ja temppeleissä. Hengellisen elämänsä kautta hän koki valaistumisen, jonka mukaan ei ole alkua eikä loppua. Sen jälkeen hän piti koko Japania kotinaan ja viettikin loppuelämänsä kierrellen paikasta toiseen.
Varsinainen Muhimuteki ryu luotiin Miton maakunnassa itsepuolustustaidoksi tavallisille ihmisille. Meiwa (1764 – 1771) ja Tenmei (1781 – 1789) aikakausina koulu kukoisti Mitossa ja sitä ympäröivillä alueilla. Koulu on säilynyt katkeamattomana linjana aina nykyiseen pääopettajaan Nemoto Hezaburo Tadahisaan saakka. Koulu sai nimityksen "Korvaamattoman tärkeä Japanilaisen kulttuurin osa" vuonna 1972.

Perusteet

Muhimuteki ryu:n perusasento tulee keihään käytöstä. Vartalo on sivuttaisessa asennossa. Kun vihollinen pistää, siihen vastataan perääntymällä ja pistetään takaisin hämäyshyökkäyksillä.
Asennot ovat matalia ja välillä käydään myös toisella polvella.
Tekniikoita tehdään yhtä ja kahta miekkaa sekä keihästä vastaan.

Soke -linja

Perustaja Sasaki Tessai Norihisa
2.soke Nomura Jinzaeomon Katsutada
3.soke Takeda Tohichiro Shigeaki
4.soke Honda Jizaemonnojo
5.soke Yamada Uzaemonnojo
6.soke Kataoka Muneyoshi Kageshige
7.soke Gunji Jizaemon Shinzo
8.soke Yasu Kisaburo Noriaki
9.soke Yasu Mataemon Norikuni
10.sokeYasu Yahachiro Tadanobu
11.soke Ouchi Tojiro Tadanobu
12.soke Katsumura Soshichi Tadanobu
13.soke Nemoto Unokichi Tadakatsu
14.soke Nemoto Heizaburo Tadahisa

Kirjoittajan näkemys koulukunnasta

Koulukunnan tekniikat näyttävät tehokkailta ja toimivilta. Katat eivät ole erityisen pitkiä, mikä on suhteellisen yleistä edo-kaudella perustetuissa koulukunnissa. Koska koulua on opetettu pääasiassa tavallisille ihmisille, jotkin tutkijat kyseenalaistavat koulun lukemisen bujutsuksi.
Otteen vaihdot tapahtuvat vertikaalisti ja poikkeavat näin esimerkiksi yleisimmästä aikidon jo:n käytöstä (aikidossa on useampia jo:n käyttötapoja). Tekniikoiden nopeus ja voima ovat myös jodo:ta realistisemman oloisia. Koulun puumiekkojen tsubat ovat massiivisia. Lue myös Iga ryuha Katsushin ryu:n artikkeli ja voit huomata näiden koulujen yhteyden.

Kai Koskinen